Yksin kotona

Näinkin voi siis vielä käydä! Jos siis ei lasketa, että vauva nukkui parvekkeella. Sisätiloissa siis ainakin.

Ekaa kertaa täällä vuokrakodissa. Tai tokaa korkeintaan. Mutta kukapa niistä kirjaa pitää.

Näin harvinaisen tilaisuuden koittaessa ajattelin ensin, että oikaisempa pitkäkseni sohvalle. Näin teinkin kunnes päädyin kuuraamaan enimmät nurkat. Osan jopa harjan kanssa. Ja ei, se ei ollut osoitus ahkeruudesta tai tarpeesta suorittaa noinkin harvinaisena hetkenä, vaan moppi heilui täysin itsekkäistä syistä.

50 neliötä, neljä ihmistä ja koira. Usein yksi aikuinen arkea pyörittämässä, eikä yhteisiä päiväunia. Siinäpä syy. Hetken tuntui asuminen väljälle, ilman lelukasoja ja riisumispaikalle jätettyjä vaatteita. Puhumattakaan pölykoirista. 

Siivouksen ohessa jäi hetki aikaa kuvailulle. Perus-Canonini ei vaan meinaa pärjätä talvisen iltapäivän hämärälle vaan vaatisi ehdottomasti paremman objektiivin tai vähintään jalustan. Epätarkkuudesta huolimatta on vehje näköjään kuitenkin niin tehokas, että armotta paljastaa kuvissa imurilta huomiotta jääneet kohdat...hhmmmp.

Kunnes kuplan puhkaisi "moikka äiskä" ja sama vähän eri kielellä vaunuista. Mutta kukapa tätä vaihtamaan, ei mistään hinnasta <3

Rauhaisaa laskiaissunnuntai-iltaa!

Katon alaslasku ja muuta talkoohommaa

Työpäivän jälkeen yksin urakointi rakennushommissa on melkolailla hidasta puuhaa. Näin puoliso on kertonut. Onneksi eilen saatiin sekä miehen veli että vanhemmat pieniin talkoisiin työmaalle. Miehen veli, joka liki omin kätösin on juuri omalle perheelleen talon rakentanut, omaa appiukon ohella runsaasti tietotaitoa raksapuuhista. Melko paljon urakka edistyikin jo yhdessä päivässä kun mukana oli muutama pari osaavia käsiä lisää!

Kylpyhuoneen ja saunan alaslaskun mittaa pohdimme pitkään, jottei melko pitkulainen kylppäri näyttäisi liian ahtaalle mutta jotta saunassa löylyttely onnistuisi ongelmitta. Pohdintaa syntyi etenkin ko huoneiden väliin tulevan lasiseinän vuoksi. Aluksi ajattelimme, että jätämme saunan matalammaksi, sillä perinteisesti korkeus lienee 210-230 cm luokkaa. Halusimme kuitenkin, että katto jatkuu yhteneväisenä kylpyhuoneen ja saunan välillä, joten huonekorkeudeksi molempiin tiloihin valikoitui 250 cm. Tällöin laudekorkeutta tulee myös vastaavasti nostaa, jottei varpaat jää kylmäksi saunan löylyissä, näin "asiantuntijataholta" kerrottiin :).

Alaslaskun lisäksi ahkera työporukka urakoi harkkoseinien tasoittelun parissa. Anoppi oli siivonnut sisällä ja ulkona. Me lasten kanssa keskityimme muonitukseen (ja syömiseen). Tarkastimme myös parit lampun paikat. Ääneen eilenkin päivittelin, miten mielettömän hienoa on, että löytyy auttavia käsiä urakassa, joka tällä hetkellä täyttää aikataulun rakoset arjessamme melkoisen tehokkaasti. Lämpöiset kiitokset siis eilisestäkin avusta rakkaille sukulaisille! 

Maalämpöä

Valitsimme siis lämmitysmuodoksemme maalämmön. Sen ekolgisuuden ja omavaraisuuden vuoksi, tulevia lämmityskustannuksia hillitsemään ja siksi, ettei asuinalueellemme ollut saatavilla edes kaukolämpöä. Vaikka asuinrakennuksemme koko ei ole suuren suuri, laskimme, että maalämpö tulee kuitenkin kannattavaksi, sillä reilun 50 m2 autotalli/varastorakennuksesta tulee myös lämmin.

Maalämpöpumpun toimittajaa pitkään mietimme, eikä lopulta valitsemamme merkki ollut lainkaan aluksi listallamme, sillä olimme kuulleet siitä ei-niin-mairittelevia kommentteja. Lopulta merkistä riippumatta käyttäjillä (ja ei-käyttäjillä) löytyi mielipiteitä laidasta laitaan. Päädyimme valitsemaan kotimaisen maalämpöpumpun, leppävirtalaisen Gebwellin Qi:n. Ja sielläpä se nyt teknisessä tilassa on paikallaan. Miehen laatoittamalla lattialla(hyvä J!).

Qi on energialuokkaa A+++. Varaaja on kooltaan 185 l eli pitäisi mainiosti riittää meidän perheen tarpeisiin. Pumppu on yhdistetty Warmian-lattialämmitykseen, joiden yhdessä pitäisi jatkossa suoda meille mukava ja tasainen lämpö huoneistotiloihin.

Ja niin, pääsemme myös ensi kesänä testaamaan (pääsemmehän!!!?!) helteiden helpotusta sisätiloissa maaviileällä uuden seinäkonvektorin kautta. Eli talon viilennyskin jatkossa tapahtuu kallioenergian avulla :)

Valintoja

Tämän kuun aikana suunnitelmissamme olisi valita pintoja. Niin seinille kuin osalle lattioistakin. Lisäksi hankintalistalla olisi pari seinä-wc:tä ja muutama hana. Näin aluksi. Ajatuksia hankinnoista toki on jo syntynyt. Seinien osalta tavoitteenamme on, ettei mikään huonetila jää täysin valkoiseksi. Siihen pyritään.

Alla jotain sävyjä ja kuvioita, joita tällä hetkellä on seinille kaavailuissa.

(Sandberg tapetti täältä, Ferm Living tapetit täältä, Tikkurilan maalisävyt täältä)

Lisäksi tahtoisin jonnekin mustaa liitutaulupintaa ja minttua, joita aiemmin kaavailimme lastenhuoneeseen.

Olohuoneen ja keittiön suurelle seinälle on suunnitelmissa laittaa jonkinlaista struktuurimaalia ja tylsästi vaalean harmaana. Olisikohan kenelläkään ideoita maalivalintaan? Kokemuksia esimerkiksi kalkkimaaleista yms? Lisäksi haussa olisi jokin kaunis vaalean roosan tai marjapuuron sävy, tuon Vatten tapetin kaveriksi. Myös kodinhoitohuoneeseen mustien kalusteiden taustalle valikoitunee jokin hento harmaa...ja vielä pikku-WC:n maaliseinät ja valkoisen sävyjen valitseminen. Huh. Näinköhän päästään tässä kuussa lattiaan, pönttöihin ja hanoihin saakka...

Mutta hei, oikein ihanaa alkanutta vuotta jokaiselle! :)

Sisulla ja sydämellä

Blogissa on ollut hiljaisuutta vaikka työmaalla on urakoitu tosissaan kahden viimeisen viikon aikana! Urakoitu on myös kotona muun muassa gradun (valmis :) ), vikan tentin (tehty :) ) ja hieman ennen odotettua alkaneen raksa-yksinhuoltajuuden (:/, jatkunee vielä hyvän tovin) parissa.

Alla joitain kuvia, mitä työmaalla on tapahtunutkaan.

Kaksi viikkoa sitten maanantaina talomme sai lattian, kun oli vuoro betonivalun. Valussa meni vain muutama tunti, kun pikku-pakkasen vuoksi autotallin pohja jätettiin valamatta. Tallin rakenteet on tarkoitus tehdä vasta ensi kesänä, eikä siten valua saada tehokkaasti kuivatettua.

LVI-urakoitsijamme asenti iv-putket välikatolle. Putket ovat liki paikallaan, eristyksiä vailla, mikä on miehen heiniä kunhan niiden kimppuun ehtii (kuulemma kivaa hommaa ;) ). Kanavien asennus ei toteutunut aivan ilman selkkauksia, kun aikataulut menivät jostain syystä urakoitsijoilla ristiin ja oli hieman erimielisyyttä putkien asennustavasta (telineiltä vai kattojen välistä). Tämä meinasi aiheuttaa meille lisäkustannuksia, miltä kuitenkin vältyttiin osapuolten kanssa pidetyssä työmaapalaverissa käydyn keskustelun jälkeen.

Pelkkä erimielisyys ilmanvaihtoputkien asennuksesta ei ehkä olisi antanut aihetta työmaapalaverin pitoon mutta tämä antoi. Kaunis linjakaivomme ei siis ole kovinkaan linjassa, mikä tietenkin huomattiin lattiavalun jälkeen, jonka alle kaivo muurattiin. Noin 2,4 metriä pitkän kaivon toinen pää on nätisti kiinni seinässä mutta toinen reilu 2 cm irti. Yllättäen erimielisyyttä löytyi siitä, kuka unohti tarkastaa kaivon oikean paikan ja kenen vastuulla tarkastaminen oli. Onneksi asiasta rakentavan keskustelun kautta päästiin sopuun, tilanteen korjaus ei lopulta suuren suuri urakka olekaan (itse jo ehdin pelätä lattian piikkausta sun muuta kurjaa ja hurjasti työtä sekä kustannuksia aiheuttavaa) ja kustannukset päätettiin jakaa tasapuolisesti kaivon kanssa painineiden henkilöiden kesken.

Talon ulkopuolellakin on tapahtunut, sillä terassipilarit löysivät paikkansa kuten myös ulko-ovet, lukuunottamatta pääovea, jossa raksaovi suojaa oviaukkoa tuulilta ja kulkijoilta.

No se meidän toissaviikkoinen tuuri ei putkiin ja kaivoon päättynyt, vaan eräänä yönä tuuli oli vienyt varastona toimineen katoksemme, jossa ulko-ovet odottelivat asennusta. Katos oli mennessään raapinut kurjasti uusia oviamme. Yläkarmin lisäksi myös oven alaosassa on ei-niin-nätit naarmut maalipinnassa. Mutta tätä varten on onneksi vakuutukset ja jokatapauksessa maalilla taidetaan tästäkin selvitä (jos ovi ei vaihtoon pääse).

Lämmittimet ovat toimittamassa maalämmön paikkaa vielä toistaiseksi. Maalämpökaivo porattiin myös toissaviikolla. Porauksessa kallio tuli vastaan vasta 26 metrin kohdalla, minkä vuoksi kaivon hinta kohosi hieman arvioidusta. Kaivo on kuitenkin paikallaan ja putket teknisessä tilassa odottamassa maalämpöpumppua.

Mies sai viime viikolla sähköputket seiniin, joten seinät saatiin siis levytettyä. Viikonlopun ahkera puoliso on uurastanut betonipinnan hiomisen kanssa nopeuttaakseen kuivumista (ja samalla tasoittaakseen pintaa hieman). Minä täällä kotona aloitin itsenäisyyspäivän hengessä, sisulla ja sydämellä, lempeän unikoulun pian 8 kk täyttävälle kuopukselle. On nimittäin alkanut tuntua, että yön (klo.21-06) aikana pienen neidin ei välttämättä tarvitsisi syödä enää viittä kertaa. 

Rauhallista itsenäisyyspäivän iltaa ja erityisesti yötä myös teille! :)