Tätä se varmaan tarkoittaa, aikaa jolloin tekeminen ei tunnu loppuvan kesken. On lapset, opinnot, ystävät, työt, harrastukset. Liikkuakin pitäisi, sukulaisia nähdä ja puolisoa olisi välillä hyvä jututtaa. Ja jottei elämä kävisi tylsäksi, tulee keksiä rakennusprojektia tai muuta vastaavaa ajan kuluksi. Jep, ruuhkavuosissa taidetaan olla.
Positiivisia asioita näissä vuosissa on paljon. Ensinnäkin koskaan ei tarvitse olla yksin, meinaan ei koskaan jos ei tahdo (ja vaikka välillä tahtoisikin). WC:kin on meidän perheessä nykyään julkinen tila, erityisesti äidin kohdalla. Ja tutkimuksethan kertovat, että yksinäisyys tappaa.
Toisekseen, lapset ovat mainioita. Aivan mielettömiä juttuja jo irtoaa kaksivuotiaalta. Nauruhan pidentää ikää. Ja kuka voisi vastustaa vauvoja, ei ole sen suloisempia olentoja olemassakaan!
Koska meidän perheeseen kuuluvat tiiviisti myös koirat, on jonkinasteinen liikunta taattua. Tutkimustietoa liittyy koiran omistukseenkin; ei allergiat vaivaa (esikoisellakaan juuri enää) ja elämänlaatu kohenee.
Työ ja opinnot pitävät virkeänä. Kun tarpeeksi pitkään opiskelee, ei dementia pääse yllättämään.
Harrastuksista en osaa tällä hetkellä sanoa, vaikkakin voihan tämänkin laskea sellaiseksi. Vieläpä hyväksi harrastukseksi. Bloggaaminenkun ei ole lainkaan yksinäistä puuhaa, erityisesti kun on mahtavia ihmisiä kannustamassa.
Perhe ja ystävät ovat mieletön voimavara. He pitävät järjissään ja muistavat nauraa kanssasi (tai sinulle kun teet taas kerran jotain älytöntä vain sen vuoksi kun et ole viikkoon kunnolla nukkunut, etkä muista edes lastesi nimiä...ja niin tosiaan voi käydä).
Rakentamisen ilmeisiin terveyshyötyihin palaan ehkä vuoden päästä, kunhan siitä tarkkaa tietoa on. Hyötyjähän varmasti riittää...
Kuinkahan pitkään ja terveenä näiden vuosien ansiosta elelläänkään? Toivottavasti tulevatkin vuodet säilyvät yhtä tapahtumarikkaina ja elävinä (tosin parin vuoden sisään voisin jo alkaa nukkua). <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti